Auttaako saavutettavuus hakukoneoptimoinnissa? Mitä näyttö sanoo

Markkinointitiimit kuulevat usein, että saavutettavuus on ”loistavaa hakukoneoptimoinnille”, joskus itsevarman prosenttiluvun kera. Totuus on vaatimattomampi ja hyödyllisempi. Osa saavutettavuustyöstä auttaa hakukoneita, koska se antaa niille selkeämpää tekstiä ja rakennetta. Suuri osa ei vaikuta sijoituksiin lainkaan. Käymme läpi, mitä Google oikeasti sanoo, missä päällekkäisyys on todellista ja miten saavutettavuuden hyödyt perustellaan liioittelematta.

Onko saavutettavuus Googlen sijoitustekijä?

Ei suoraan. Maaliskuussa 2022 pidetyssä Search Central office hours -tilaisuudessa Googlen John Mueller sanoi, ettei saavutettavuus ole ”mitään, minkä poimisimme ja jota käyttäisimme suorana sijoitustekijänä”, mutta lisäsi, ettei sivustoja, joita ihmiset eivät pysty käyttämään, suositella muille. Emme ole löytäneet myöhempää Googlen kannanottoa, joka sanoisi toisin, joten suhtaudu varauksella väitteisiin, joiden mukaan ”saavutettavuus nostaa sijoituksia”.

Uutisoinnin mukaan hänen perustelunsa oli, ettei Googlella ole keinoa mitata saavutettavuutta ja verrata sivustoja toisiinsa. Se kannattaa muistaa, kun myyjä näyttää kaaviota sijoitusten noususta ”saavutettavuuskorjauksen” jälkeen. Sijoitukset muuttuvat monesta syystä, eikä yhden sivuston ennen–jälkeen-kaavio todista juuri mitään.

Mitkä saavutettavuuskäytännöt auttavat myös hakua?

Lähinnä ne, jotka muuttavat merkityksen tekstiksi ja rakenteeksi. Kuvaavat vaihtoehtoiset tekstit, oikea teksti kuviin upotetun sijaan, selkeät sivujen otsikot, loogiset väliotsikot, kuvaavat linkkitekstit ja tekstivastineet auttavat ruudunlukijan käyttäjiä ja antavat samalla hakukoneille luettavaa. Googlen oma dokumentaatio suosittelee jokaista näistä omista syistään.

Huomaa, mitä Google pyytää: vaihtoehtoista tekstiä, joka kuvailee kuvaa, ei sijoituksia varten kirjoitettua tekstiä. Tuotekuvassa ”Punainen nahkainen nilkkurisaapas, jossa vetoketju sivulla” palvelee yhtä hyvin ruudunlukijan käyttäjää ja Google-kuvahakua, kun taas ”saappaat halvat saappaat parhaat saappaat” ei palvele kumpaakaan. Silti WebAIM Million 2026 (avautuu uuteen välilehteen) -skannauksessa vaihtoehtoisia tekstejä puuttui 53,1 %:lta miljoonan suosituimman sivuston etusivuista.

Mikä saavutettavuustyö ei vaikuta hakukoneoptimointiin?

Melko suuri osa, ja se on ihan hyvä. Näppäimistökäyttö, näkyvä kohdistus, värikontrasti, selkeät lomakkeiden virheilmoitukset, liikkeen hallinta ja lang-attribuutti tekevät todellisen eron vammaisille kävijöille, mutta eivät anna Googlelle mitään uutta sijoitettavaa. Google jopa sanoo jättävänsä koodin kielitiedot, kuten lang-attribuutit, huomiotta päätellessään sivun kieltä.

Lang-attribuutti on selvin esimerkki. Se kertoo ruudunlukijalle, mitä ääntämystä käyttää, ja WCAG edellyttää sitä A-tasolla. Googlen monikielisten sivustojen ohje (avautuu uuteen välilehteen) on kuitenkin yksiselitteinen: ”Emme käytä koodin tason kielitietoja, kuten lang-attribuutteja”. Aseta se silti. WebAIM havaitsi sen puuttuvan 13,5 %:lta etusivuista.

Tässä hakukoneoptimointiin nojaava perustelu tulee rehellisesti tiensä päähän. Jos perustelet saavutettavuuden pelkällä haulla, korjaat vaihtoehtoiset tekstit ja jätät kassan näppäimistöloukun paikalleen, vaikka juuri se este pysäyttää kaupan. Jos ruudunlukijan käyttäjä ei pääse ”Vahvista tilaus” -painikkeeseen, tilaus menetetään, olivat sijoituksesi mitkä tahansa.

Auttaako saavutettavuus näkymään tekoälyvastauksissa?

Välillisesti, samalla tavalla kuin se auttaa hakua. Googlen mukaan AI Overviews -yhteenvedoissa tai AI Mode -tilassa näkymiselle ”ei ole lisävaatimuksia” eikä erityisiä schema-merkintöjä tarvitse lisätä. Apua on siitä, että kone pystyy lukemaan sisällön luotettavasti: oikea teksti, selkeät otsikot, kuvaavat linkit ja tekstivastineet. Juuri niitä tarvitsevat myös apuvälineet.

Googlen generatiivisten tekoälyominaisuuksien opas (avautuu uuteen välilehteen) toteaa, että niitä varten optimointi ”on hakukokemuksen optimointia ja siten edelleen hakukoneoptimointia”. HTML-koodin suhteen opas on salliva: täydellisen semanttista HTML:ää ei tarvita, koska Google ymmärtää sotkuisiakin sivuja. Ne, jotka eivät aina selviä sotkuisista sivuista, ovat ruudunlukijan käyttäjiä, ja siksi Google pitää semanttista HTML:ää yhä hyvänä ajatuksena.

Käytännön esimerkki: ravintola, joka julkaisee ruokalistansa vain skannattuna PDF-tiedostona, on ruudunlukijalle lukukelvoton ja minkä tahansa koneen vaikea lainata. Sama ruokalista verkkosivuna, jossa alkuruoilla ja pääruoilla on omat otsikkonsa ja allergeenit on kirjoitettu auki, toimii yhtä hyvin ruokailijoille, apuvälineille ja tekoälypohjaisille vastauspalveluille.

Yksi asia, joka ei auta tässä, on saavutettavuuswidget, ei myöskään meidän. Se muuttaa sivun ulkoasua sen avaavalle kävijälle, ei HTML:ää, jota hakurobotit lukevat, joten se ei vaikuta sijoituksiin eikä tekoälyn lähdeviittauksiin. Artikkelimme siitä, riittävätkö widgetit, kertoo, mitä ne voivat tehdä ja mitä eivät.

Kuinka monesta potentiaalisesta asiakkaasta puhutaan?

Useammasta kuin useimmat liiketoimintasuunnitelmat olettavat. Maailman terveysjärjestö WHO (avautuu uuteen välilehteen) arvioi, että 1,3 miljardia ihmistä, noin joka kuudes, elää merkittävän vamman kanssa. EU:ssa Eurostat (avautuu uuteen välilehteen) totesi, että 23,9 % 16 vuotta täyttäneistä kertoi vuonna 2024 pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta.

Samojen Eurostatin tietojen mukaan osuus kasvaa jyrkästi iän myötä: 16–24-vuotiaiden 7,1 %:sta 85 vuotta täyttäneiden 72,3 %:iin. Moni näistä asiakkaista ei koskaan pitäisi itseään vammaisena. He zoomaavat, ottavat tekstitykset käyttöön tai luovuttavat hankalan kassan kanssa ja ostavat muualta. Oppaamme siitä, miten vammaiset ihmiset käyttävät verkkoa, kertoo, miltä tämä näyttää käytännössä.

Mitä tapahtuu, kun vammaiset asiakkaat kohtaavat esteitä?

Moni lähtee kertomatta sinulle. Brittiläisessä Click-Away Pound -kyselyssä (2019) 69 % vammaisista verkko-ostajista kertoi poistuvansa vaikeakäyttöisiltä sivustoilta, ja vain 8 % vaikeuksiin törmänneistä ottaa yhteyttä sivuston omistajaan. Tekijät arvioivat Ison-Britannian verkkokaupan menettävän 17,1 miljardia puntaa vuodessa.

Pidä lukuja suuntaa-antavina, älä markkinan kokona. Kyse oli verkkokyselystä, johon osallistuivat itse vastaamaan valinneet, ja sen raportoi AbilityNet (avautuu uuteen välilehteen) helmikuussa 2020; 17,1 miljardia puntaa on tekijöiden oma arvio. Se on myös tunnetuin luku laatuaan, mikä on syy lainata sitä huolellisesti eikä äänekkäästi.

Juuri hiljaisuuden pitäisi huolestuttaa markkinoijaa. Analytiikkasi näyttää hylätyn ostoskorin, ei sen syytä. Ostaja, joka ei pysty käyttämään koonvalitsintasi näppäimistöllä, näyttää tilastoissa pelkältä välittömältä poistumiselta.

Entä oikeudellinen riski liiketoiminnan kustannuksena?

Se on todellinen, mutta ei paras syy, ja sitä on helppo liioitella. EU:ssa esteettömyysdirektiivi (avautuu uuteen välilehteen) on koskenut verkkokauppaa ja muita kuluttajapalveluja 28.6.2025 alkaen, ja seuraamuksista päättää kukin maa; Suomessa valvojana on Traficom. Palveluja tarjoavat mikroyritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja enintään 2 miljoonaa euroa liikevaihtoa tai taseen loppusummaa, on vapautettu.

Esteettömyysdirektiiviä käsittelevä artikkelimme kertoo, keitä se koskee ja millaisia sanktioita kukin maa voi määrätä. Toivoisimme silti, ettet panostaisi saavutettavuuteen pelosta. Kassan korjaaminen siksi, että viranomainen saattaa lähettää kirjeen, tuottaa yleensä vähimmäistason. Sen korjaaminen siksi, että asiakkaat lähtevät, tuottaa paremman kassan.

Miten saavutettavuustyön vaikutusta mitataan?

Mittaa korjaamiasi polkuja, älä sijoituksiasi. Seuraa tehtävien onnistumista ja konversiota muuttamissasi sivupohjissa, asiakastuen yhteydenottoja aiheista ”en pääse kirjautumaan” tai ”en pysty maksamaan” sekä lomakkeiden virhemääriä. Hakuluvut voivat myös muuttua, mutta ne muuttuvat monesta syystä, joten älä nosta niitä pääosaan.

1. Kirjaa lähtötaso. Ennen kuin muutat mitään, kirjaa kassan, rekisteröitymisen ja yhteydenottolomakkeiden konversio, lomakkeiden virhemäärät ja tukipyynnöt, joissa mainitaan käytön esteitä.
2. Testaa polku. Aja automaattinen tarkistus ja muutama manuaalinen tarkistus samoille sivupohjille. Oppaamme verkkosivuston saavutettavuuden testaamisesta vaatii noin 15 minuuttia manuaalista testausta.
3. Korjaa ja vertaa samaa samaan: samat sivupohjat, sama sesonki, mieluiten samat liikenteen lähteet.
4. Pidä hakulukuja sivuvaikutuksena. Kuvahaun näyttökerrat vaihtoehtoisten tekstien siivoamisen jälkeen tai klikkausprosentti sivujen otsikoiden uudelleenkirjoittamisen jälkeen ovat järkeviä seurattavia. Viikkoa myöhemmin muuttunut sijoitus ei yksinään todista mitään.
5. Kysy ihmisiltä. Lyhyt testi ruudunlukijan käyttäjän tai pelkkää näppäimistöä käyttävän ihmisen kanssa paljastaa ongelmia, joita mikään raportointinäkymä ei näytä.

Jos tarvitset hallitukselle yhden lauseen: saavutettavuustyö ei osta sinulle sijoituksia, mutta osa siitä tekee sivuistasi helpommin luettavia sekä ihmisille että koneille, ja loppu helpottaa asiakkaitasi maksamaan sinulle.