Miten vammaiset ihmiset käyttävät verkkoa? Apuvälineet selitettynä

Kolme ihmistä yrittää varata pöytää saman ravintolan sivustolla. Amira on sokea ja kuuntelee sivua iPhonensa VoiceOverilla. Tomilla on nivelreuma, ja hän käyttää näppäimistöä, koska hiiren käyttäminen sattuu. Margit on 78-vuotias ja zoomaa 200 %:iin lukeakseen ruokalistan. Jos ruokalista on kuva painetusta sivusta ja päivämäärävalitsin reagoi vain hiireen, kaikki kolme luovuttavat ja varaavat pöydän muualta.

Tässä oppaassa kerrotaan tuoreiden lukujen avulla, miten vammaiset ihmiset oikeasti käyttävät verkkoa. Sananvalinnoista: käytämme ilmausta ”vammaiset henkilöt” tai ”vammaiset ihmiset” kuten EU:n toimielimet, kun taas monet, erityisesti Isossa-Britanniassa, suosivat englanniksi ilmausta ”disabled people” ilmauksen ”people with disabilities” sijaan. Kun kirjoitat tietystä ihmisestä, käytä hänen omia sanojaan.

Kuinka monella on vamma?

Maailman terveysjärjestö WHO:n (avautuu uuteen välilehteen) mukaan noin 1,3 miljardia ihmistä eli 16 % maailman väestöstä, joka kuudes, elää merkittävän vamman kanssa (tietosivu, maaliskuu 2023). Eurostatin (avautuu uuteen välilehteen) mukaan EU:ssa 23,9 % 16 vuotta täyttäneistä kertoi vuonna 2024 pitkäaikaisesta rajoitteesta päivittäisissä toimissa, eli suunnilleen joka neljäs aikuinen.

Maakohtaiset luvut vaihtelevat Bulgarian 12,7 %:sta Latvian 41,2 %:iin, ja mittari perustuu vastaajien omaan ilmoitukseen, joten maita kannattaa verrata varoen. Ikäkäyrä on tärkeämpi. Osuus on kymmenkertainen (avautuu uuteen välilehteen) 85 vuotta täyttäneillä (72,3 %) verrattuna 16–24-vuotiaisiin (7,1 %), ja 22,0 % EU:n väestöstä (avautuu uuteen välilehteen) on vähintään 65-vuotiaita. Moni heistä ei kuvailisi itseään vammaiseksi.

Mitä apuvälineteknologia on?

Apuvälineteknologia on mitä tahansa ohjelmistoa tai laitteistoa, jonka avulla ihminen voi käyttää tietokonetta, puhelinta tai verkkosivustoa omalle keholleen ja mielelleen sopivalla tavalla. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat ruudunlukijat, suurennusohjelmat, puheentunnistus, kytkimet ja pistenäytöt. Moni nojaa myös yksinkertaisempiin säätöihin, kuten suurempaan tekstiin, hitaampaan osoittimeen tai oletuksena päällä oleviin tekstityksiin.

W3C kutsuu näitä yksinkertaisempia säätöjä ”mukautumisstrategioiksi”, joita sen työkaluja ja tekniikoita käsittelevä katsaus (avautuu uuteen välilehteen) kuvaa ”tekniikoiksi, joita vammaiset ihmiset käyttävät parantaakseen vuorovaikutustaan verkon kanssa”. Useimmat yhdistelevät molempia.

Suuri osa tästä on valmiina laitteissa: VoiceOver ja Voice Control Applen laitteissa, TalkBack ja Voice Access Androidissa, Lukija ja Suurennuslasi Windowsissa. Moni Windowsin käyttäjä lisää maksullisen JAWSin tai ilmaisen NVDA:n.

Miten sokeat käyttävät verkkosivustoja?

Useimmat sokeat käyttävät ruudunlukijaa, ohjelmaa, joka muuttaa sivun puheeksi tai pistekirjoitukseksi, ja liikkuvat sivulla näppäimistökomennoilla tai kosketuseleillä hiiren sijaan. He kuuntelevat sivua harvoin ylhäältä alas. WebAIMin vuoden 2024 kyselyssä 71,6 % ruudunlukijan käyttäjistä kertoi liikkuvansa pitkällä sivulla ensin otsikoiden avulla.

WebAIMin Screen Reader User Survey #10 (avautuu uuteen välilehteen) keräsi 1 539 vastausta joulukuussa 2023 ja tammikuussa 2024. Vastaajat valikoituivat itse, joten kyse ei ole kokonaistutkimuksesta. Joitakin tuloksia:

• Tietokoneella 40,5 % käyttää pääasiassa JAWSia, 37,7 % NVDA:ta ja 9,7 % VoiceOveria.
• 91,3 % käyttää ruudunlukijaa puhelimessa tai tabletissa, ja 70,6 % käyttää pääasiassa Applen laitteita.
• 38 % käyttää pistenäyttöä, jossa nousevat nastat muodostavat merkkejä.

Kuvittele ruudunlukijan käyttäjä tuotesivulla. Hän avaa otsikkoluettelon ja hyppää kohtaan ”Arvostelut”. Ulkoasuasi hän ei koskaan koe, vain sen alla olevan rakenteen: jos otsikkosi ovat pelkkiä lihavoituja kappaleita, luettelo on tyhjä, ja kolme ”Lisää ostoskoriin” -nimistä painiketta kuulostavat täsmälleen samalta.

• Otsikot, jotka ovat oikeita otsikkoelementtejä, järkevässä järjestyksessä.
• Vaihtoehtoinen teksti, joka kertoo olennaisen: ”Tummansininen villakangastakki, polvipituinen, kuvattu edestä”, ei ”IMG_4471.jpg”. Koristekuvat saavat tyhjän vaihtoehtoisen tekstin, jotta ne ohitetaan.
• Nimiöt jokaisessa lomakekentässä ja virheilmoitukset, jotka luetaan ääneen eikä vain näytetä punaisella.
• Linkki- ja painiketekstit, jotka ovat ymmärrettäviä yksinään: ”Lue palautusehtomme”, ei ”Klikkaa tästä”.

Miten heikkonäköiset käyttävät verkkosivustoja?

Heikkonäköiset tekevät asioista yleensä suurempia tai selkeämpiä sen sijaan, että siirtyisivät kuuntelemaan. He zoomaavat selainta, käyttävät suurennusohjelmaa, suurentavat järjestelmän tekstiä, ottavat käyttöön suuren kontrastin tai tumman tilan tai lisäävät välejä. Ryhmä on suuri: WHO arvioi, että vähintään 2,2 miljardilla ihmisellä on lähi- tai kaukonäön heikentymä.

Voimakkaalla suurennuksella käyttäjä näkee kerrallaan vain pienen osan näytöstä. Yläkulmaan ilmestyvä ”Ostoskori päivitetty” -viesti jää helposti huomaamatta, samoin virheyhteenveto, joka on kaukana virheellisestä kentästä.

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.2 (avautuu uuteen välilehteen) kattavat tämän kolmella AA-tason onnistumiskriteerillä: tekstiä on voitava suurentaa 200 %:iin ilman, että sisältöä katoaa (1.4.4), sisällön on mukauduttava 320 CSS-pikselin leveyteen niin, ettei kenenkään tarvitse vierittää kahteen suuntaan (1.4.10), ja sivujen on kestettävä lisätty rivi-, kirjain- ja sanaväli (1.4.12). Kontrastista kerromme värikontrastioppaassamme. Entä valokuvattu ruokalista? Otsikoituna verkkosivuna toteutettuna se toimii yhtä hyvin Margitille kuin Amiralle.

Miten kuurot ja huonokuuloiset käyttävät verkkoa?

Kuurot ja huonokuuloiset käyttävät verkkoa kuten muutkin, kunnes tieto välittyy äänellä. Silloin he tarvitsevat tekstitykset videoihin, tekstivastineet äänisisältöön ja yhteydenottotavan, joka ei ole puhelu. WHO arvioi, että 430 miljoonaa ihmistä, yli 5 % maailman väestöstä, tarvitsee kuntoutusta toimintakykyä haittaavan kuulonaleneman vuoksi.

Monille kuuroille, erityisesti viittomakielisille, kansallinen viittomakieli on ensimmäinen kieli ja kirjoitettu kieli toinen. Selkeä kirjoitus auttaa heitä samalla tavalla kuin ketä tahansa, joka lukee muulla kuin äidinkielellään.

• Tekstitä jokainen valmiiksi tallennettu puhetta sisältävä video (WCAG 1.2.2, taso A). Tarkista automaattiset tekstitykset: ne voivat sotkea nimiä, tuotetermejä ja numeroita.
• Tarjoa muitakin yhteydenottotapoja kuin puhelin. ”Soita meille peruaksesi” sulkee osan asiakkaista kokonaan ulos.
• Älä käynnistä ääntä automaattisesti. Yli 3 sekuntia soivalle äänelle tarvitaan keskeytys- tai pysäytyssäädin (WCAG 1.4.2), ja ruudunlukijan käyttäjät tarvitsevat sitä myös.

Miten liikuntavammaiset liikkuvat verkkosivustoilla?

Liikuntavammaiset eivät usein käytä hiirtä lainkaan. He käyttävät näppäimistöä, kytkintä, puheohjausta, katseohjausta, pääosoitinta tai pallohiirtä, joskus samalla vapinan, kivun tai uupumuksen kanssa kamppaillen. Kaikki nämä edellyttävät, että sivusto toimii ilman tarkkaa osoittamista: jokainen säädin on tavoitettavissa näppäimistöllä, kohdistus näkyy aina ja kohteet ovat riittävän suuria, jotta niihin osuu.

WCAG aloittaa näppäimistöstä: kaiken on toimittava ilman hiirtä (2.1.1, taso A). Tyypillisiä esteitä ovat seuraavat:

• Näkymätön kohdistus. Jos kohdistuksen reunus poistetaan ulkonäön vuoksi, näppäimistön käyttäjä kadottaa paikkansa (WCAG 2.4.7).
• Pitkät matkat. Kytkimen käyttäjä etenee säätimestä toiseen yksi kerrallaan. Jättivalikko, jossa on 60 linkkiä eikä ”Siirry pääsisältöön” -linkkiä, voi tarkoittaa 60 painallusta ennen tuotteeseen pääsyä.
• Nimiöt, jotka eivät täsmää. Puheohjauksen käyttäjä sanoo ”napsauta Varaa nyt”, mutta painikkeen nimi koodissa on ”Lähetä lomake”, joten mitään ei tapahdu (WCAG 2.5.3, Nimiö nimessä).
• Pikkuruiset kohteet ja vain raahaamalla toimivat liukusäätimet. WCAG 2.2 asettaa kohdealueen vähimmäiskooksi 24 × 24 CSS-pikseliä (2.5.8) ja edellyttää raahaamiselle napsautusvaihtoehtoa (2.5.7). WCAG 2.2 -oppaamme selittää molemmat.

Miten ihmiset, joilla on kognitiivisia vaikeuksia, lukihäiriö tai ADHD, käyttävät verkkoa?

Ihmiset, joilla on kognitiivisia vaikeuksia tai oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriö, ADHD, muistin heikkeneminen tai aivovamma, käyttävät erilaisia työkaluja ja keinoja: puhesynteesiä, oikolukua, lukuviivoja, salasanojen hallintaohjelmia, lukutilaa ja lisäaikaa. Eniten auttaa kuitenkin se, mikä on sinun puolellasi näyttöä: selkeä kieli, ennustettavat asettelut ja prosessit, jotka eivät rankaise virheistä.

W3C:n kognitiivisia ja oppimisvaikeuksia käsittelevä ohjeistus (avautuu uuteen välilehteen) sisältää muun muassa tavoitteet ”Auta käyttäjiä keskittymään” ja ”Varmista, etteivät prosessit nojaa muistiin”.

Kirjautuminen, joka kysyy muistisanan kolmatta ja viidettä merkkiä, on juuri sellainen muistitesti, josta jälkimmäinen tavoite varoittaa. Muutaman sekunnin välein vaihtuva karuselli taas toimii ensimmäistä vastaan. Mikä auttaa, ja mitä tutkimus sanoo lukihäiriöfonteista, käymme läpi artikkelissa Lukihäiriö, ADHD ja kognitiivinen saavutettavuus.

Mitä sisäänrakennettuja asetuksia ihmiset käyttävät, ja mihin sivun oma paneeli sopii?

Useimmat säätävät omia laitteitaan kauan ennen kuin koskevat mihinkään sivullasi: selaimen zoomausta, suurempaa järjestelmätekstiä, tummaa tilaa, liikkeen vähentämistä, suurta kontrastia, tekstityksiä, lukutilaa ja puhelimen omaa ruudunlukijaa. Sivustosi tehtävä on kunnioittaa näitä asetuksia. Sivulla oleva saavutettavuuspaneeli on yksi vaihtoehto lisää, ei korvike.

• Zoomaus ja tekstin koko: käytä suhteellisia yksiköitä äläkä koskaan estä nipistyszoomausta mobiilissa.
• Liikkeen vähentäminen: sivustot voivat lukea tämän asetuksen (prefers-reduced-motion-mediakysely), joten kunnioita sitä parallaksiefekteissä, karuselleissa ja isoissa siirtymissä.
• Suuri kontrasti ja pakotetut värit, kuten Windowsin kontrastiteemat: tarkista, että kuvakkeet ja kohdistuksen reunukset pysyvät näkyvissä.
• Lukutila toimii parhaiten oikeiden otsikoiden ja kappaleiden kanssa.

Sivulla oleva paneeli, kuten SiteAccessiblen lisäämä, antaa kävijöille painikkeet kontrastille, tekstin koolle, väleille, lukuviivalle, ääneen lukemiselle ja animaatioiden pysäyttämiselle ilman laitteen asetusten penkomista. Siitä on apua joillekin, esimerkiksi työkoneella, jonka asetuksia ei voi muuttaa, tai migreenin iskiessä, kun sivun haluaa rauhallisemmaksi tunnin ajaksi.

Se ei auta ruudunlukijan käyttäjää löytämään nimeämätöntä painiketta, eikä se tee sivustosta WCAG:n mukaista. Siksi paneelissamme ei tarkoituksella ole profiilia sokeille kävijöille: visuaalinen paneeli ei voi korvata ruudunlukijaa, jota ihminen on jo tottunut käyttämään. Jos sivu ei toimi ihmisten omilla työkaluilla, korjaa sivu.

Mikä rikkoo käyttökokemuksen useimmin?

Samat perusesteet toistuvat yhä uudelleen. WebAIM Million 2026 (avautuu uuteen välilehteen) -skannauksessa 95,9 %:lla miljoonan suosituimman sivuston etusivuista oli havaittavia WCAG-virheitä, keskimäärin 56,1 virhettä sivua kohden, ja kärjessä olivat matalan kontrastin teksti, puuttuvat vaihtoehtoiset tekstit ja nimeämättömät lomakekentät. Ruudunlukijan käyttäjät pitävät CAPTCHA:a verkon ongelmallisimpana asiana.

Skannaukset ohittavat paljon. Ruudunlukijan käyttäjien omat viisi suurinta ongelmaa:

1. CAPTCHA
2. Valikot, välilehdet ja valintaikkunat, jotka eivät toimi odotetusti
3. Epäselvät linkit tai painikkeet
4. Näkymät tai niiden osat, jotka muuttuvat odottamatta
5. Puutteellinen näppäimistötuki

Yksikään näistä ei vaadi korjautuakseen erikoistekniikkaa. Löydät ne kokeilemalla omaa sivustoasi: varaa jotain pelkällä näppäimistöllä, zoomaa 400 %:iin ja lue kassasi läpi, ja kuuntele sitten otsikkosi VoiceOverilla tai NVDA:lla. Verkkosivuston saavutettavuuden testaamista käsittelevä oppaamme käy nämä tarkistukset läpi. Ne eivät korvaa testausta ihmisten kanssa, jotka käyttävät näitä työkaluja joka päivä, mutta ne näyttävät, mistä aloittaa.